Merja tuntee 40 vuotta Hanselin historiaa

Kultaisella kahdeksankymmentäluvulla työelämään astuvat nuoret aloittivat usein uransa työnantajayrityksen alemmilta portailta. Nykyään Hanselin talousyksikössä työskentelevän Merja Leppäsen pesti starttasi Valtion hankintakeskuksessa (VHK) ajalle tyypilliseen tapaan tsupparina eli sisälähettinä. Tehtävä toimi hyvänä sytykkeenä pitkään uraan ensin VHK:ssa, sitten Kauppatalo Hanselissa ja nyt nykyisessä Hanselissa.

Omien sanojensa mukaan Merja ei ole pysähtynyt miettimään ajan kulumista, sillä vaihteleva työnkuva on pitänyt työmotivaation hyvänä ja työskentelyn kiinnostavana vuodesta toiseen. Sisälähetin tehtävistä seuraava askel oli ylennys postituksen hoitajaksi, mikä tarkoitti tiedotteiden postituksen valmistelua. Yhdessä postituksessa saattoi lähteä asiakkaille vaikkapa 10 000 tiedotetta! Tiedotteiden sisältö oli hyvin samanlaista kuin Hanselin viestintä nykyäänkin: tietoa siitä, millaisia sopimuksia on tehty toimittajien kanssa ja mitä tuotteita tai palveluja on tarjolla. Tuohon aikaan 1980-luvun alussa VHK:lla oli myös oma monistamo, jossa Merja hoiti toisinaan sijaisuuksia. Eräs muistikuva monistamon toiminnasta on painunut hyvin Merjan mieleen:

”Sääntönä oli, että tavallisella kopiokoneella ei saanut ottaa kahtakymmentä kopiota enempää, vaan kaikki sitä isommat monistustyöt toteutettiin talon omilla offset-painokoneilla. Ja aina perjantaisin oli näiden koneenrohjojen pesupäivä, mikä oli fyysisesti raskasta työtä telojen nosteluineen.”

Asiakastyöryhmät ovat olleet tärkeä osa asiakasyhteistyötämme jo useammalla vuosikymmenellä. VHK toimitti esimerkiksi 1990-luvulle saakka tuoreille vanhemmille Kelan kilpailutuksen kautta hankittuja äitiyspakkauksia. Kuten nykyäänkin on tapana, kilpailutuksen alkuvaiheessa perustettiin asiakastyöryhmä, jonka tehtävänä oli suunnitella ja testata sopivia tuotteita hankintaan sisällytettäväksi. Asiakastyöryhmä päätyi todistettavasti hyviin ja laadukkaisiin tuotteisiin, sillä Merja kertoo itse pärjänneensä yhdellä ja samalla äitiyspakkauksella molempien lastensa kanssa.

Kansainvälisiä tuulahduksia 1990-luvulla

Laskuttajana Merja aloitti 1990-luvun alkupuolella toimittuaan ensin laskujen käsittelijänä muutaman vuoden. Tosin kiinnostusta laskuttajan hommiin Merjalla olisi ollut jo aiemmin, mutta häneltä uupui yksi silloiseen laskuttajan työhön vaadittu edellytys. Kyseessä ei suinkaan ollut esimerkiksi taloushallinnon tutkinto vaan jotain aivan muuta.

”Kymmensormijärjestelmää pidettiin laskuttajalle välttämättömänä taitona, koska työhön sisältyi mukamas niin paljon kirjoittamista, kuten tuotenimi tai asiakkaan katuosoite”, Merja muistelee pilkettä silmäkulmassaan.

Aika pian laskuttajan työ kuitenkin yhdistettiin ostolaskujen käsittelyyn, ja sopivaa kokemusta omannut Merja aloitti uransa laskutusosastolla. Hän pääsi myös mukaan työryhmään, jonka tehtävänä oli rakentaa Hanselille oma laskutusjärjestelmä. Toimiessaan trading-osaston laskuttajana Merja hankki kokemusta myös kansainvälisen kaupan kiemuroista, sillä Kauppatalo Hansel hoiti muun muassa kehitysaputuotteiden hankinnat, sisältäen myös niiden viennin kohdemaihin. Työn ohessa Merja opiskeli vientiassistentin tutkinnon, josta oli hyötyä globaalissa asiakas- ja toimittajarajapinnassa työskennellessä. Merja pääsi esimerkiksi esittelemään World Food Programme (WFP) -⁠organisaation edustajille, miten Suomen ruoka-avun toimitusprosessi toimii.

”Pidin esittelyn ’in English’ – minä, joka en osaa englantia”, naurahtaa Merja vaatimattomasti.

Asiakashierarkia tiukasti hyppysissä

Asiakkuusyksikössä toimiessaan Merja sai vastuulleen koko Hanselin asiakasrekisterin ja asiakashierarkian hoitamisen.

”Asiakashierarkia on kaiken liiketoimintamme pohjana. Kaikki myynti perustuu siihen, että asiakastiedot ovat kunnossa ja ajan tasalla”, Merja painottaa.

Työ asiakasrekisterin ylläpitäjänä jatkuu edelleen. Muita Merjan työtehtäviä talousyksikössä ovat muun muassa laskutus ja tilaajavastuun seuranta. Muutama vuosi sitten Hansel uusi raportointijärjestelmänsä, jonka kehitystyön kommentoinnissa Merja sai olla tiiviisti mukana.

Merjan mukaan kehitystyössä tulisi ensin pohtia, miksi nykyinen toimintamalli on työläs tai ei muuten toteuta toivottua tulosta ja sitten kehittää toteuttamiskelpoinen ratkaisu, jolla päästään toivottuun lopputulokseen mahdollisimman kevyellä prosessilla.

Kuluneiden muutaman vuoden aikana Hanselin yhteishankintojen määrä on kasvanut merkittävästi, etenkin lukuisten dynaamisina hankintajärjestelminä (DPS) toteutettavien yhteishankintojen myötä.

”Yksittäisten yhteishankintasopimusten määrä on vähintään kaksinkertaistunut, joten raportoinnin manuaalinen käsittely olisi sula mahdottomuus”, Merja sanoo.

Hanselissa työskentelyn parhaana puolena Merja pitää kuitenkin mahtavia työkavereita. Kollegoiden lisäksi Merja antaa kiitosta myös toimitusjohtaja Anssi Pihkalalle, jonka esimerkki avoimesta työkulttuurista ohjaa koko työyhteisöä.